Messukylän kirkosta on valmistunut kuvailutulkkaus

Messukylän kirkosta on valmistunut kuvailutulkkaus, jossa kuvaillaan muun muassa kirkon sisä- ja ulkotilat, sankarihautausmaa, alttaritaulu ja urut. Kuvailun laatiminen edellyttää syvällistä paneutumista kohteeseen. Tästä syystä kuvailuista on hyötyä ja iloa myös muille kuin näkövammaisille ihmisille.

Messukylän kirkon kastetauluun lisätään tähti kastetulle lapselle. Kuva Hannu Jukola

Messukylän kirkon kuvailutulkkauksessa on kaikkiaan kahdeksan kohdetta: ulkonäkymä, yleisnäkymä kirkkosalista, urut, kuori, kastetaulu, alttaritaulu ja sankarihautausmaa. Mukana on myös sanakartta Messukylän kirkon tiloista. Kuvailutulkkauksen lukevat Jussi Holopainen ja Leena Silfverhuth.

Messukylän kirkko edustaa uusgoottista tyyliä

Messukylän kirkko. Kuva Juha-Pekka Aaltonen

Messukylän kirkko on Messukylän seurakunnan pääkirkko ja yksi seurakunnan viidestä kirkosta. Punatiilinen kirkko on ajalle tyypillistä uusgoottista tyyliä, ja se valmistui vuonna 1879. Kirkko on pohjarakenteeltaan suorakaiteen muotoinen päätytornillinen pitkäkirkko, jonka päälaiva on pohjois-etelä-suunnassa ja poikkilaiva itä-länsi-suunnassa. Sen on suunnitellut Theodor Höijer. Kirkon yhteydessä on myös yksi Messukylän kolmesta hautausmaasta.

Mirja Kytökarin ja Kirsi Vainionperän mukaan jokainen tulkattava kohde on erilainen ja kaikissa on omat haasteensa. Messukylän kirkossa niin sisä- kuin ulkonäkymienkin kuvailuun toivat haastetta näyttävät ja koristeelliset rakenteet.

Sisätilojen kuvailu oli ylivoimaisesti haastavin, kertoo Kirsi Vainionperä.
– Messukylän kirkon kirkkosali on upea ja todella monimuotoinen, ja kaiken oleellisen tiivistäminen kuvailuun vaati paljon viilaamista. Messukylässä tulkkeet ulotettiin myös hautausmaan puolelle, mikä oli hieno haaste.

Messukulän kirkon sisätilat. Kuva Hannu Jukola

Kytökari ja Vainionperä kertovat, että kuvailun laatiminen edellyttää syvällistä paneutumista kohteeseen. Monia asioita huomaa vasta, kun niitä kunnolla katsoo. Tästä syystä kuvailuista on hyötyä myös muille kuin näkövammaisille ihmisille.

– Meillä on ollut tapana upottaa tulkkeisiin myös taustatietoa esimerkiksi maalauksen tehneestä taiteilijasta tai kirkon historiasta. Siitä on tullut hyvää palautetta, joten pyrimme noudattamaan samaa linjaa myös Messukylän kirkon tulkkeissa, he kertovat.

Kokemustoimijana ollut Sirkku Heinäluoto kertoo, että näkövammaiselle tulkkeista on suuri ilo. Kuvailutulkkeisiin etukäteen tutustumalla  voi aistia kirkon tunnelman, taiteen välittämän viestin, hahmottaa rakennuksen muodon ja näin jopa rohkaistua tulemaan kirkkoon itsenäisesti sanakartan avulla.

Seuraava kuvailutulkkaus tehdään Viinikan kirkosta. Projekti alkaa huhtikuussa 2025 ja sen  tuottaa Tampereen ev.lut. seurakuntien saavutettavuustoimikunta.

• Kuvailutulkkaus  kuunneltavissa verkkosivuilla messukylän kirkko/kuvailutulkkaus

Muut toteutetut ku­vai­lu­tulk­kauk­set

• Pispalan kirkon kuvailutulkkaus
• Tuomiokirkon kuvailutulkkaus

Silta-lehden artkikkelit kuvailutulkkauksista: 

• Pispalan kirkon taide avautuu kuvailutulkkauksella (Silta 3.4.2024)
• Tuomiokirkon kuvailutulkkaukset tuovat syvyyttä kirkon taideteoksiin (Silta 5.4.2023)

Palaa otsikoihin