Yksin ja yhdessä-blogi
Maallikon joulusaarna
Jouluevankeliumi Luukkaan mukaan on tuttu lähes kaikille suomalaisille. Mutta ymmärrämmekö, miten paljon se kertoo Jeesuksen elämästä ja meistä itsestämme?
Betlehem oli Daavidin suvun verollepanon paikka. Sen majoitusyrittäjät ymmärsivät sesongin ja nostivat hinnat kattoon. Niin tehdään nykyään lomasesonkien aikana. Kun köyhät Joosef ja Maria ilmestyivät majapaikan vastaanottoon, heidät arvioitiin maksukyvyttömiksi.
Ja mikä pari! Vanha mies Nasaretista ja nuori tyttö – ja vielä viimeisillään! Ei majapaikkamme maine kestäisi sellaisten ottamista suojiimme. Menkööt muualle!
Niinpä Joosef ja Maria saivat kuulla: ”Ottaisimme teidät mielellämme, kun rouvakin on viimeisillään, mutta valitettavasti meillä on täpösen täyttä.” Koettakaapa, löytyykö Herodeksen hostellista yösijaa.
Joosef ja Maria jatkoivat majapaikan etsintää, mutta aina sama tulos: Menkää muualle! Eläinten suoja sai kelvata heille. Heitä, Daavidin sukuun kuuluvina, kohdeltiin kuin muukalaisia, joita Jumalan tahdon vastaisesti vieroksuttiin.
Samoin me kohtelemme turvapaikanhakijoita. Menkää muualle! Ei uutta auringon alla tässäkään suhteessa.
Mopolla Tampereelle
Entä, jos Jeesus olisi syntynyt ihmiseksi tänä jouluna Suomeen? Joosef ja Maria olisivat varmaan körötelleet mopolla Kajaanista Tampereelle. Torni-hotelli olisi osunut ensimmäisenä heidän silmiinsä. Olisikohan sieltä löytynyt majapaikka?
Epäilen vahvasti, että Joosef ja Maria olisivat päätyneet nykyilmapiirissä Kaupin metsään laavulle tai jollekin hevostallille.
Miksi enkelit eivät ilmoittaneet ilosanomaa ensiksi rikkaille ja vallassa olleille? Näillä olisi ollut arvovallallaan ja tiedotuskanavillaan paljon paremmat mahdollisuudet levittää sanomaa kansan keskuuteen kuin paimenilla, jotka palasivat kedolle paimentamaan lampaitaan. Siksikö, että rikkaat olisivat olleet hitaita levittämään ilosanomaa, koska mammona sitoi heidät palvelijoikseen?
Hyvin harva rikas tai valtaapitävä hakeutui Jeesuksen luo puhtain sydämin ja hyvin aikein. Vain veroja omiin taskuihinsakin kerännyt Sakkeus teki niin, mutta hänkin enemmän Jeesuksen kutsusta kuin omasta aloitteestaan.
Hurskas ja rikas nuori mies tuli Jeesuksen luo, mutta lähti pois, koska ei pystynyt luopumaan omaisuudestaan köyhien hyväksi. Valtaapitävistä eli Suuresta neuvostosta vain Nikodemus tuli yöllä salaa Jeesuksen luo ja sai kuulla olevansa lähellä Jumalan valtakuntaa.
Miksi juuri paimenet?
Miksi koko kansalle tarkoitetun vapahduksen ja pelastuksen sanoman saivat ensiksi väheksytyt paimenet? Siis ilosanoma koko kansalle erottelematta ihmisiä ulkonäön, aseman, vaurauden, syntyperän, heimon tai ihonvärin mukaan.
Miksi kuuluttaminen ei tapahtunut Betlehemin torilla? Siellä olisi ollut paljon enemmän ja monenlaista väkeä kuulemassa. Toriväen mukana viesti olisi kiirinyt heidän kotipaikkakunnilleen.
Paimenet, jos ketkä, varmaan kaipasivat kuulla vapauden, pelastuksen ja tasa-arvon sanoman. Enkelit ilmoittivat, että he olivat yhtä arvokkaita kuin muutkin ihmiset. Niinpä he lähtivät heti etsimään vastasyntynyttä, löysivät hänet, totesivat enkeleiden puhuneen totta ja palasivat toimeensa Jumalaa ylistäen.
Vai pitikö ilmoituksen tulla ensin paimenille siksi, että he symboloivat Jeesuksen maanpäällistä elämää pähkinänkuoressa? Hänhän oli hyvä paimen, joka osoittautui köyhien, syrjittyjen, juomareiden, prostituoitujen, sairaiden, spitaalisten, veronkerääjien ja samarialaisten eli hyviksi ja hurskaiksi itsensä kokevien mielestä roskaväen ystäväksi.
Osa suurta suunnitelmaa?
Valtaeliitin mielestä Jeesus oli nykytermein populisti ja kansankiihottaja, joka sai aikaan kansansuosiollaan todellisen jytkyn ja uhan heidän vallalleen. Hänestä oli päästävä eroon.
Entä meidän rahaeliittiimme? Heille näyttää olevan tärkeämpää lähettää ensin rahansa veroparatiisiin ja mennä sinne eläkepäiville kuin tallettaa aarteensa taivaaseen huono-osaisia auttaen.
Miksi paimenten jälkeen pakanalliset ulkomaalaiset tietäjät olivat seuraavia Jeesuksen luo tulijoita arvokkaine lahjoineen? Siksikö, että pakanoidenkin sydämissä eli kaipaus Jumalan yhteyteen vai siksikö, että se ennakoi Jeesuksen lähetyskäskyä: Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.
Herodes koki valtansa uhatuksi, koska Itämaan tietäjät kertoivat juutalaisten kuninkaan syntyneen ja kirjanoppineet kertoivat sen tapahtuneen Betlehemissä. Niinpä hän toteutti poikalasten joukkosurman.
Onko maailma rauhoittunut noista ajoista? Ei ole. Syyrian sisällissota osoittaa, että hallitsija tapattaa siviilejä pysyäkseen vallassa. Muut arabimaat ja suurvallat turvautuvat aseisiin omien rajojensa ulkopuolella intressiensä suojelemiseksi. Etupiirin varjelu ja sotilastukikohta Syyriassa ovat tärkeämpiä kuin syyrialaisten henki.
Vai oliko paimenille ilmoittamisessa ja Jeesuksen syntymisessä Betlehemissä sittenkin kyse Jumalan hyvän suunnitelman toteuttamisesta? Suunnitelman, jonka profeetat olivat vuosisatoja aiemmin tuoneet julki kansalle ja jonka siemen oli jo syntiinlankeemuskertomuksessa.
Teksti: Risto Moisio