Yksin ja yhdessä-blogi

5.12.2017 10.00

Valoa ihmiskaupan pimeyteen

Suomessakin on ihmiskaupan uhreja. Eri toimijat tekevät täällä kuitenkin ihmiskauppaa näkyvämmäksi. Yksi niistä on VALO – Ei orjuudelle ry.

Yhteiskristillinen VALO – Ei orjuudelle ry sai alkunsa Turussa vuonna 2012. Joukko naisia kokoontui Vapaaseurakunnalla keskustelemaan ihmiskaupan todellisuudesta Suomessa. Heille syntyi myös kontakti yhteen ihmiskaupan uhriin. Asian puolesta rukoiltiin ja päädyttiin perustamaan yhdistys. Samoihin aikoihin syntyivät yhdistykset Lahteen ja Helsinkiin.

ihmiskauppa2
Kuva: Asta Kettunen
Turun Valo ry:n paikallisosaston puheenjohtaja Sara Kärnä kertoo Valon toimivan kolmella tavalla: Vapaaehtoiset käyvät kouluissa ja rippikouluissa kertomassa ihmiskaupan todellisuudesta.

Valo ry järjestää myös tapahtumia ja tempauksia aiheen tiimoilta (kuten Walk for freedom), sekä luo yhteyksiä ihmiskaupan riskiryhmiin, esimerkiksi käymällä thai-hierontapaikoissa ja seksikaupoissa. Valo ry:n näky on oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Yhdistys toimii kristilliseltä arvopohjalta. Valon toimintaan voi liittyä kuka tahansa, vaikka ei olisikaan kristitty.  

Kävellen vastaan

Kuudessa eri kaupungissa (Turku, Tampere, Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Joensuu) käveltiin 14.10.2017 ihmiskauppaa vastaan. Samana päivänä yhteensä 600 kaupungissa maailmalla osallistuttiin samaan kävelyyn, joka tunnetaan globaalisti nimellä Walk for freedom. Suomessa tapahtuma järjestettiin toista kertaa. Tapahtumaa järjestää kansainvälinen A21-järjestö ja sen toteutusta Suomessa koordinoi VALO – Ei orjuudelle ry.

 Osallistujat olivat pukeutuneet tummiin vaatteisiin, ja heidän suullaan oli keltainen huivi, jossa luki jonkun ihmiskaupan uhrin nimi. Kävelyn lopussa huivit käännettiin ja kääntöpuolella luki: Free (Vapaa).

Kulkueen tavoitteena on saada nykyajan orjuudelle huomiota ja vapauttaa ihmiskaupan uhreja. Hiljainen jono kiersi Tampereella ja muissa kaupungeissa ja herätti myönteistä huomiota. Kulkueen vieressä vapaaehtoiset jakoivat ihmiskaupan todellisuudesta kertovia esitteitä.

Kansainvälisen A21-järjestön mukaan maailmalla on miljoonia ihmiskaupan uhreja. Se on kasvavin rikollisuuden muoto, ja se tuottaa vuosittain yli 150 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Ihmiskaupan eri muotoja ovat muun muassa seksityökauppa, pakkotyövoima, lapsityövoima sekä lapsisotilaana olo. UNODC:n (YK:n huumeiden ja rikosten vastaisen virasto) vuoden 2009 raportin mukaan suurin osa ihmiskaupasta on seksuaalista hyväksikäyttöä. Noin 20 prosenttia uhreista on lapsia. Seksikaupassa suurin osa uhreista on naisia ja tyttöjä.

Suomessa erityinen laki ihmiskaupasta tuli voimaan vuonna 2004, ja erityinen ihmiskaupan kitkemistä vastustava suunnitelma 2005. Viranomaiset auttavat uhreja tarjoamalla muun muassa kriisiterapiaa, sosiaali- ja terveyspalveluita, tulkkipalveluita ja lakipalveluita.

Miten ihmiskauppaa ehkäistään Tampereella?

– Keskitymme tapahtumien järjestämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Vapaaehtoisia on noin 5–10.  Olemme järjestäneet esimerkiksi projektit Lights on, sekä Vaiettu-valokuvanäyttely, ja lisää tapahtumia on tulossa.

Seurakunnissa on myös saatu lisättyä tietoisuutta ihmiskaupasta ja yhteistyötä tehdään muun muassa Helluntaiseurakunnan ihmiskaupan vastaisen Cotton – against human trafficking –työryhmän kanssa.

Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä asian eteen?

– On tärkeää ottaa selvää aiheesta ja perehtyä ihmiskaupan todellisuuteen. Eettisillä kulutusvalinnoilla voi myös vaikuttaa ihmiskauppaan. Osallistumalla eri projekteihin ja tapahtumiin on myös mahdollista vaikuttaa. Taloudellista tukea voi antaa sekä näin torjua ja ehkäistä ihmiskauppaa. Esimerkiksi joulukuussa on tulossa kansainvälinen Dressember-kampanja, johon myös voi osallistua.

Mitä Raamattu sanoo asiasta? Mikä on kristillinen näkökulma ihmiskaupan torjumiseen?

– Jumalan sydämellä on oikeudenmukaisuus. Jokainen ihminen on äärimmäisen arvokas, eikä ole tarkoitettu kauppatavaraksi. Uskon, että Jumala haluaa meidän vaikuttavan siihen, että ihmisiä ei käytettäisi hyväksi.

http://valo-eiorjuudelle.org/

 Sara Kaukoranta 

Kirjoittaja on Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomi-diakoniopiskelija.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi