Helluntai on Pyhän Hengen juhla

Helluntaita vietetään seitsemän viikoa pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Helluntaita vietetään Pyhän Hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon perustamisen muistoksi. Se on kristikunnan kolmanneksi suurin juhla, pääsiäisen ja joulun jälkeen. Helluntain viettoon ei nykyään liity erityisiä tapoja. Ennen vanhaan, varsinkin maaseudulla, helluntai oli tärkeä juhlapäiviä.


Ensimmäinen helluntai oli kristillisen kirkon perustamisen päivä, kirkon syntymäpäivä.

Ennen taivaaseen astumistaan Jeesus oli sanonut opetuslapsilleen, että heidän ylleen vuodatettaisiin voima korkeudesta. Vaikka Jeesus ei enää olisi opetuslasten luona, Pyhä Henki olisi heidän kanssaan aina.

Kymmenen päivää Jeesuksen taivaaseen astumisen jälkeen vietettiin juutalaisten helluntaita, sadonkorjuujuhlaa, ja Jerusalemiin oli kokoontunut paljon väkeä. Silloin Pyhä Henki laskeutui heidän ylleen ja sai ihmiset puhumaan kielillä.

Tämä toteutti Jeesuksen lupaukset ja opetuslapset alkoivat kertoa Jeesuksen ylösnousemuksesta. Heidän joukkonsa kasvoi joka päivä ja he kokoontuivat rukoilemaan yhdessä. Niin syntyi ensimmäinen seurakunta.

Helluntai seurakunnan elämässä

Helluntai on Pyhän Hengen juhla, joten kirkollinen väri on punainen: Hengen, uskon ja rakkauden väri. Punainen on myös uskon tunnustamisen väri, sillä monet kristityt ovat vuodattaneet verta uskonsa vuoksi.   Alttarille sytytetään kuusi kynttilää kuten muinakin kirkkovuoden suurina juhlapäivinä. Helluntain symboleja ovat Pyhän Hengen symbolit liekki ja kyyhkynen.

Helluntai aloitaa kirkkovuodessa ns. helluntaijakson. Kaikki sunnuntai tuomiosunnuntaihin asti eli kirkkovuoden loppuun asti saavat nimensä sen mukaan, kuinka kaukana ne ovat helluntaista.

Helluntaina Hengen toivottiin vaikuttavan naimaonneen

Monissa kielissä helluntain nimi pohjautuu kreikan sanaan pentekoste (viideskymmenes). Suomen kieleen helluntain nimitys tulee ruotsin kautta, sanoista helig dag, pyhä päivä.

Ennen vanhaan varsinkin maaseudulla sekä helatorstai että helluntai olivat tärkeitä juhlapäiviä. Nuoriso lauloi, leikki ja tanssi, ja parisuhdetta etsivien parissa pidettiin otollisena, että heila löytyi helluntaihin mennessä. Elämään onkin jäänyt sanonta ”jollei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä”.