Suomessa sen vietto siirrettiin pysyvästi sunnuntaihin vuonna 1955.
Marian ilmestyspäivää vietetään sunnuntaina 22.3. ja 28.3. välisenä aikana.
Päivän merkitys kulttuurissamme on vähentynyt, mutta saamelaiset viettävät sitä yhä vahvasti. Päivä osuu kevätpäiväntasauksen tienoille, joten sillä on myös vuodenkierrossa merkitystä.
Paasto katkeaa hetkeksi
Kirkoissa käytetään värinä valkoista, riemun ja viattomuuden väriä, joka katkaisee paaston. Väri tuo myös viittauksen jouluun ja korostaa Kristusta, joka sikisi Marian kohdussa Pyhästä Hengestä enkelivierailun aikana. (Luuk. 1:30-31)
Kuusi alttarikynttilää kertovat myös Kristuksesta. Kukkina alttarilla voi
olla valkoisia liljoja, jotka kertovat puhtaudesta ja viattomuudesta. Lilja on
Marian symboli. Toisinaan käytetään myös sinistä alttariliinaa,
"mariansinistä", keskiajalta periytyvää Marian omaa tunnusväriä.
Maria on kannustava esimerkki
Marian ilmestyspäivä kertoo myös uskon voimasta ja rohkeudesta. Maria otti enkelin ilmoituksen ja Jumalan tehtävän vastaan kysymättä lupaa vanhemmiltaan tai puolisoltaan. Tuon ajan juutalaisessa yhteiskunnassa avioliiton ulkopuolella raskaaksi tullutta naista uhkasi kuolemantuomio kivittämällä.
Marianpäivä on monelle naiselle maailmassa merkityksellinen. Nuori, tavallinen, köyhä nainen valittiin Jumalan äidiksi. Maria on kannustava esimerkki. Hänelle annettiin suuri tehtävä, jonka hän otti iloiten vastaan. Hän on rohkean uskovan esikuva naisille ja miehille.Raamatun mukaan Maria lausui kiitoslaulun (Luuk. 1:46-55), jota kristikunnassa yhä päivittäin lauletaan. Marian ilmestyspäivän virsi 50 pohjautuu myös siihen.
Päivän sanoma kiteytyy kiitoslaulussa: Jumala kääntyy vähäisimmän puoleen. Vallanpitäjät syöstään istuimiltaan. Alhaiset korotetaan. Nälkäiset ruokitaan. Jumalan ihmiseksi tuleminen muuttaa ihmisten luoman arvojärjestyksen.