Pispalan kirkko
Kirkon 360-virtuaaliesittely
Historia
Kun Pispalan puinen kirkko oli palanut 1968, päätettiin uusi kirkko rakentaa 1949 valmistuneen arkkitehti Bertel Strömmerin piirtämän seurakuntatalon laajennukseksi. Nykyisen kirkkosalin suunnittelu oli monen henkilön yhteistyötä. Arkkitehtinä toimi Jaakko Ilveskoski. Kirkko valmistui ja vihittiin elokuussa 1971.
Pispalan kirkon sisätilaa hallitsevat puinen keskiaikainen ristiinnaulitunkuva ja taidokkain puuleikkauksin koristeltu saarnastuoli, johon on merkitty vuosiluku 1660. Kumpikin esine oli jo Harjun kappelikirkossa (1639-1858).
Kohtuullinen akustiikka luo mahdollisuuden musiikin käyttöön jumalanpalveluksissa ja konserteissa. Kirkossa on 330 istumapaikkaa.
Pispalan kirkon uudistuneissa tiloissa toimivat muun muassa diakonian avoin olohuone, kahvila Silmukka, nuorten aikuisten Varikko-yhteisö ja nuorten olkkari Pirkko.
Kirkkoon ja seurakuntataloon on tehty ulkoremontti vuosina 1996-1997.
Kirkkorakennuksen ja seurakuntatalon peruskorjausremontti aloitettiin vuonna 2017 ja Piispa Matti Repo siunasi uudistetun kirkon uudelleen käyttöön loppiaisena 6. tammikuuta vuonna 2019. Uudistuksessa kokonaisuuteen sovitettiin muun muassa uusi monitoimitila, joka sitoo seurakuntatalon ja kirkkosalin tyylikkäästi yhteen.
Urut
Pispalan kirkko sai uudet urut vuonna 2011. Urut vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtina 27.11.2011. Martti Porthanin urkurakentamon toteuttamat urut ovat Gottfried Silbermann -tyyliurut. Ne ovat Tampereen ensimmäiset barokkiurut ja soveltuvat erityisen hyvin barokkiajan musiikin soittamiseen. Uruissa on 24 äänikertaa, jotka on jaettu kahdelle sormiolle ja jalkiolle.
Pispalan lähetyskynttelikön tarinaa
Vuosi 1968 muistetaan Martin Luther Kingin ja Robert Kennedyn murhista ja täällä lähempänä Harjun kirkon palosta. Kirkossa tapahtui toki muutakin:
Harjun kirkkoherra Erkki Malkavaara yhdessä puolisonsa Tuijan kanssa pääsi tutustumaan Kirkkojen maailmanneuvoston Uppsalan yleiskokoukseen kesällä 1968. Valtavan tuomiokirkon perällä oli uutuus, suuri kynttelikkö. Erkki muistelee kirjassaan Kirkko tulessa ja herra marjassa: ”Kynttilöin valaistu maapallo oli minulle merkki: tällainen on saatava Pispalan uuteen kirkkoon. Kynttelikkö paloi väsymättä.”
Malkavaarat olivat mukana kahdessa konsertissa. Muistelut jatkuvat: ”Ensin oli kitarakonsertti ja sitten jazzkonsertti. Tuomiokirkkoon mahtui sisään 4000 kuulijaa, ja ulkopuolelle jäi runsaasti osallistujia. Konsertti oli järjestetty murhatun Martin Luther Kingin muistoksi, hänen oli näet pitänyt saarnata tässä juhlassa. Sävelkulku oli riipaiseva, riitasoinnut toivat tuskan ja ikään kuulijan lähelle.”
Uppsalan kokemus ei unohtunut, ja kun kolmen vuoden päästä 22.8.1971 Pispalan kirkko vihittiin, oli siellä maapallon muotoinen lähetyskynttelikkö valmiina. Sen oli takonut Pelastusarmeijan brigadööri Antti Virta. Mitä todennäköisimmin Pispalan lähetysmaapallo on Suomen ensimmäisiä, ellei jopa ensimmäinen!
Harjun ja Pirkkalan papit tekivät opintoretken Ruotsiin kevättalvella 2019. Uppsalan tuomiokirkossakin poikettiin ja nähtiin nyt omin silmin ”se alkuperäinen”.
Kirkon remontin alta lähetyskynttelikkö siirrettiin
varastoon odottamaan parempia aikoja. Nyt se on palannut Pispalan kirkkoon
uusien urkujen turvalliseen huomaan. Kuinka paljon kynttelikkö onkaan ehtinyt tuottaa lähetystyölle rahaa 46 vuoden aikana?
Jukka-Pekka Ruusukallio
