Uusklassinen ristikirkko
Tyyliltään uusklassisen ristikirkon suunnitteli maan rakennusasioita silloin valvoneen intendenttikonttorin päällikkö, italialaissyntyinen Charles (Carlo) Bassi (1772–1840). Sitä ennen kaupunkilaiset olivat saaneet tyytyä Tammerkosken kartanon väentuvasta muodostettuun vaatimattomaan saarnahuoneeseen.
Kirkon rakentamista olivat viivyttäneet kiistat kirkon paikasta ja materiaalista sekä kaupunkilaisten yleinen köyhyys, jonka nojalla esivalta oli myöntänyt poikkeusluvan puukirkon rakentamiseen vastoin Messukylän kirkkoherran ja hänen kannattajiensa tahtoa.
Suomen senaatin määräyksestä intendentinkonttorin päällikkö Carlo Bassi laati piirustuksen ”tilapäistä” puukirkkoa varten. Rakennusurakan toteutti kauppias Adolf Fredrik Lindberg.
Syksyllä 1824 valmistunut kirkko saatiin tuomiokapitulin luvalla ottaa käyttöön ennen vihkimistä. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin kirkossa adventtisunnuntaina 28.11.1824. Kirkko vihittiin käyttöön 11.4.1825.
Palaa otsikoihinKellotapuli
Kellotapulin on suunnitellut intendentinkonttorin päällikkö, saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel (1778–1840). Tapuli rakennettiin vuosina 1828–29. Urakasta vastasi apteekkari Anders Wilhelm Tennberg. Perusmuuri ja kivijalka tehtiin harmaakivestä, seinät tiilestä ja katto rautalevyistä.
Tapulissa on kaksi kirkonkelloa. Suuri kello tilattiin vuonna 1828 Tukholmasta. Pienempi kello on vuodelta 1999. Vanha, vuodesta 1790 lähtien käytetty pikkukello halkesi loppiaisena 1998 ja on nykyisin kirkon sisällä nähtävänä.
Yksiviisarinen, vain tunnit osoittava tornikello on Tampereen ensimmäinen julkinen ajannäyttäjä. Ilmajokelaiseen kellonrakentajasukuun kuuluvan Juho Jaakonpoika Ala-Könnin (1798–1865) valmistama kello asennettiin 1835.
Palaa otsikoihinAlttaritaulu
Alttaritaulun on maalannut Robert Wilhelm Ekman (1808–73), joka maalaustyötä tehdessään oli vasta 22-vuotias Tukholman taideakatemian oppilas. Jeesus Getsemanessa valmistui vuonna 1831.
Palaa otsikoihinSaarnatuoli
Puisen saarnatuolin on suunnitellut arkkitehti Carl Aleksander Engel (1818–43). Sen valmisti vuonna 1842 rakennusmestari Enok Linderholm. Koristeellisuudessaan se poikkeaa kirkon uusklassisesta tyylistä.
Palaa otsikoihinUrut
Kirkkoon saatiin Kangasalan urkurakentamon Anders Thulén (1813–1872) rakentamat urut vuonna 1848. Alkuperäisistä uruista on jäljellä mykistä kulissipilleistä koostuvan julkisivun keskiosa. Urut rakennettiin uudelleen vuosina 1904 (Albanus Jurva) ja 1925 (Kangasalan urkutehdas). Nykyinen täysmekaaninen soitin on vuodelta 1988 (Kangasalan Urkurakentamo). Siinä on kaksi sormiota ja 21 äänikertaa.
Palaa otsikoihinUudistustyöt
Kirkkoa laajennettiin vuonna 1847 pidentämällä kuorisakaraa itään. Alttariosa tuli alkuperäisen sakastin paikalle ja kuoriin saatiin viisi uutta penkkiriviä.
Aleksanterin kirkon valmistuttua vuonna 1881 vanha puukirkko jäi ensin kylmilleen, mutta 1890-luvulla sen asua uudistettiin uusrenessanssin hengessä.
Vuosina 1953–1954 kirkko peruskorjattiin Nils Erik Wickbergin suunnitelman mukaisesti. Remontin yhteydessä poistettiin kirkon alkuperäiset sivulehterit. Katon kupoliin tehtiin kultaiset tähdet.
Vuosina 1995–96 suoritetun kirkon ja tapulin julkisivujen korjauksen suunnitteli arkkitehti Hanna Lyytinen. Hän suunnitteli kirkkoon myös esteettömän sisäänkäynnin vuonna 2011.
Kirkon sisätiloja muutettiin 2020–21. Salin takaosasta ja sakaroista poistettiin penkkirivejä, ja osa penkeistä korvattiin irtoistuimilla. Kirkossa on nykyisin 240 istumapaikkaa.
Saliin sijoitettiin lasirakenteinen äänieristetty tila ja rakennettiin ohjattava tunnelmavalaistus. Urkulehterin alle rakennettiin esteetön wc-tila ja kahvio. Kirkko ja tapuli saivat automaattisen sammutusjärjestelmän.
Kirkko sai uuden ulkovalaistuksen vuonna 2024.