Teiskon kirkko

Teiskon kirkko

Kirkon 360-virtuaaliesittely

Historia

Kirkko on järjestyksessään Teiskon seurakunnan kolmas kirkko. Kirkko valmistui 1788, mutta se vihittiin ja otettiin käyttöön jo rakennusvaiheen aikana, elokuussa 1787, silloisen kirkon heikon kunnon vuoksi. Kellotapulin Åkerblom rakensi kymmenen vuotta myöhemmin.

Pohjamuodoltaan kirkko on risti, jonka sisäkulmat ovat viistetyt. Puurakenteisen kirkon monista korjauksista sen yleisilmeeseen ovat eniten vaikuttaneet ikkunoiden koon ja muodon muutostyöt 1842 sekä sisätilojen korjaustyöt 1906.

Teiskon liityttyä Tampereen seurakuntayhtymään vuonna 1972 kaupunkiseurakunnat täydentyivät perinteisellä maaseutuseurakunnalla. Nykyisin Teisko on osa Messukylän seurakuntaa. Teiskon kirkon sijainti Kirkkojärven rannalla hautausmaan ympäröimänä muodostaa ehjän kokonaisuuden juhlavana näyttönä kansanomaisesta arkkitehtuurista ja tasasuhtaisena kasvaneesta suomalaisesta kulttuurimaisemasta.

Uudet hankinnat

Sakastin yhteyteen rakennettiin pieni toimituskappeli peruskorjauksessa 1960. Kirkko ja tapuli ovat paanukatteiset. 1900-luvun alussa ristikeskuksen ylle on lisätty aurinkoristi, rengastettu risti. Kirkon jokaisen sakaran ulkoharjaa täydentävät pienemmät rengasristit. Uusitut kirkonkellot on hankittu 1981 Hollannista. Vuonna 1884 valmistettujen urkujen tilalle hankittiin 1981 espoolaisen urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamat uudet mekaaniset 20-äänikertaiset urut.

Maalaukset

Teiskon edellisen kirkon saarnatuoli, joka on peräisin 1600-luvun puolivälistä, on esillä kirkossa. Alttaritaulun on 1801-02 maalannut Pehr Sundberg, alun perin kaksiosaisena. Yläosa esittää Vapahtajaa Getsemanessa ja alaosa Pyhää Ehtoollista; alaosa on nykyisin sakastin seinällä.

Saarnatuolin kaiteeseen maalatut evankelistojen kuvat on samoin maalannut Pehr Sundberg. Gabriel Sveidel on maalannut alttaritaulun molemmin puolin seinälle sijoitetut taulut Paimenten kumarrus ja Taivaaseen astuminen sekä sakastin seinällä olevan maalauksen Ristiinnaulittu.

Kaappikello ja vaivaisukko

Kirkossa on esillä lahjoituksena takaisin saatu kaappikello, jonka koneisto ja kellotaulu ovat ilmajokelaisen Efraim Könnin tekemät. Kello oli 1840-luvulla huutokaupassa myyty Kulkkilan taloon.

Kirkon ulkoseinässä on tallella tämän ajan kirkoille tyypillinen vaivaisukko. Vanhojen 1800-luvulta peräisin olevien messukasukoiden lisäksi on viime vuosikymmeninä hankittu erilaisia kirkkotekstiileitä, täydennetty liturgisten värien sarjaa.