Uutiset 2020
Kalevankankaan hautausmaa täyttää 140 vuotta
”Tässä on teille, tamperelaiset, se paikka, jossa ei auta advokaattien temput eikä sikunasihteerien koukut, täällä kaikki teidän riitanne päättyvät, ei täältä ylimyksiin vedota, täällä vallitsee Jumalan totuus”.
Näillä sanoilla rovasti Grönberg vihki 25.7.1880 suorasukaiseen tyyliinsä Kalevankankaan hautausmaan. Tampereen Sanomat luonnehti vihkimistilaisuutta
seuraavasti: ”Hetki oli liikuttava, hartauteen herättävä, ja ääretön
kansajoukko lisäsi paikalla olollaan juhlatilaisuuden tuntehikasta henkeä”. Ensimmäinen
Kalevankankaalle haudattu oli puolivuotiaana kuollut talonomistajan lapsi
Gustaf Alexander Lindal.
Kymmenientuhansien ihmisten viimeisenä leposijana ja esimerkiksi traagisten vuoden 1918 tapahtumien näyttämönä Kalevankangas on kiinteä osa Suomen historiaa. Mutta miksi hautausmaa päätettiin perustaa juuri Kalevankankaalle?
Kasvava kaupunki tarvitsi lisää hautapaikkoja
Nopeasti kasvavan kaupungin hautausmaata oli laajennettu jo
1840-luvulla, ja lisämaan tarve konkretisoitui 1860-luvun katovuosien vuoksi.
Tampereen vanhan hautausmaan laajennus osoittautui kuitenkin riittämättömäksi.
Asutus oli pian saartanut sen sekä Amurin että Kaakinmaan puolelta.
Terveydelliset ja syyt ja tiukentunut lainsäädäntö pakottivat miettimään uusia ratkaisuja.
Kaupunginsaarnaaja Törnudd esitti kirkkoneuvostolle ensisijaiseksi
vaihtoehdoksi ”mäen vierun yläpuolella Pyyniken kenttää”. Esitys kuitenkin
kariutui, koska oli aihetta pelätä että huviloiden asukkaat karttaisivat hautausmaan
läheisyyttä.
Maanmittari Fleege ehdotti vuonna 1878 uuden hautausmaan paikaksi kaupungin ja
Järvensivun rajamailla sijaitsevaa paikkaa. Tämä 12 tynnyrinalan (6 hehtaaria) alue
oli maan laadun, korkeussuhteiden, sijaintinsa ja laajennusmahdollisuuksiensa
vuoksi sopivin vaihtoehto.
Maantieteellisesti alue tunnettiin Kalevankankaana.
Tammerkosken ja Messukylän rajapyykkinä toiminut viisikulmainen ja kolme metriä
korkea Kalevankivi mainitaan lähteissä jo vuonna 1539. Kiveen liittyi monia
uskomuksia, ja yhden mukaan Kalevanpoika-niminen jättiläinen olisi viskannut
sen suutuksissaan Pylsylän isäntäväen päälle. Kivi katosi viimeistään
1900-luvun tiejärjestelyiden aikana.
Tarinat tutuiksi hautausmaaopastusten
avulla
Tamperelaiset hautausmaat Kalevankangas mukaanlukien kätkevät sisälleen
monenlaisia mielenkiintoisia tarinoita. Missä ovat Väinö Linnan tai Juice
Leskisen haudat? Millainen on Kurun haaksirikon muistomerkki? Mitä on
kirjoitettu Sara Hildénin hautakiveen? Näihin kaikkiin löytyy vastaukset
heinäkuun alusta alkavien opastettujen kiertokävelyiden avulla.
Opastettuja kiertokävelyitä järjestetään Pyynikin kirkkopuistossa, Messukylän hautausmailla, Kalevankankaan hautausmaalla, Lamminpään hautausmaalla ja Vatialan hautausmaalla.
Hautausmaakierrokset alkavat kaikilla hautausmailla kello 18 ellei toisin mainita ja opastus kestää noin kaksi tuntia. Opastukset alkavat hartaudella, paitsi Lamminpään kierros, joka päättyy hartauteen kappelissa.
Kalevankankaan hautausmaa (Hautausmaankatu 5)
Kierros alkaa hartaudella kappelissa.
joka torstai 2.7.–20.8. kello 18–20
sunnuntaina 26.7. kello 14–16
torstaina 27.8. kynttiläkierros kello 20–22
Lamminpään hautausmaa (Rauhantie 21)
Kierrokset joka toinen torstai 30.7., 13.8. ja 27.8. Kierros alkaa hautausmaan pääportilta ja päättyy iltahartauteen kappelissa noin klo 19.45.
Messukylän hautausmaat
Kierrokset joka toinen keskiviikko 29.7., 12.8. ja 26.8. Kierros alkaa Messukylän vanhalta kirkolta iltahartaudella, Kivikirkontie 2, 33700 Tampere ja päättyy Messukylän kirkolle.
Pyynikin kirkkopuisto
Kierrokset keskiviikkoisin 1.7.–26.8. Kierros alkaa iltahartaudella Aleksanterin kirkossa klo 18.
Vatialan hautausmaa (Kappelinkierto 3, Kangasala)
Kierrokset joka toinen keskiviikko 5.8. ja 19.8. Kierros alkaa hartaudella kappelissa.
Opastetut kierrokset Nottbeckien hautausmaalla (Sellukatu 8)
Myös Nottbeckien hautausmaalla Lielahdessa on opastettuja
kierroksia. Opastuksia on joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai 7.6.–4.10. kello
11 ja 12. Kierros kestää noin 45 minuuttia.
Lähde:
Voitto Silfverhuth: Tampereen seurakuntahistoria, osa 1. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Saarijärven Offset Oy, 2013.