Messukylän kirkko

Messukylän kirkko esittely

Kirkon 360-vir­tu­aa­lie­sit­te­ly

Arkkitehtuuri ja historia

Messukylän seurakunnan nykyinen pääkirkko rakennettiin ennätysajassa vuonna 1879, koska seurakuntaa siihen asti palvellut kivikirkko oli huonossa kunnossa.

Messukylän punatiilinen kirkko on ajalle tyypillistä uusgoottista tyyliä, ja sen on suunnitellut Theodor Höijer. Kirkko on pohjarakenteeltaan suorakaiteen muotoinen päätytornillinen pitkäkirkko, jonka päälaiva on pohjois-eteläsuunnassa ja poikkilaiva itä-länsi-suunnassa.

Kirkosali. Kuva: Aava Anttinen

Kirkko vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtina vuonna 1879 vaikka kaikkea tarpeellista ei kirkkoon vielä oltu hankittu. Alexandra Såltinin maalaama alttaritaulu saatiin yhdeksän vuotta myöhemmin ja urut vuonna 1889.

Messukylän kirkkoa on jouduttu korjaamaan useaan otteeseen. Vajaat kymmenen vuotta kirkon valmistumisen jälkeen kirkon torni sortui ja korjausten yhteydessä se madallettiin nykyiseen muotoonsa. Vuoden 1918 levottomuudet vaurioitti Messukylän kirkkoa.

Viimeisin peruskorjaus on tehty kirkon satavuotisjuhliin vuonna 1979,
ja silloin kirkon sisäkatto sai sinisen värinsä.

Alttaritaulu

Messukylän kirkon alttaritaulu, nimeltään Jeesus ja kanaanilainen nainen, on Aleksandra Såltinin vuonna 1888 maalaama öljyvärimaalaus. Kuva Aava Anttinen

Alttaritaulu, nimeltään Jeesus ja kanaanilainen nainen, on Aleksandra Såltinin vuonna 1888 maalaama öljyvärimaalaus.

Teoksessa on yhteensä seitsemän ihmishahmoa, joista kaksi, Jeesus ja kanaanilainen nainen, hallitsevat sen etualaa. Loput viisi hahmoa seisovat ryhmässä kaksikon takana ja ovat taustalla ikään kuin tarkkailijan roolissa.

Alexandra Såltin oli tuottelias kirkkotaiteilija, kenties Suomen kautta aikojen tuotteliain. Hän maalasi noin 70 alttaritaulua. Jeesuksen ja kanaanilaisen naisen kohtaaminen oli hänelle mieluisa aihe, ja koristaa Messukylän kirkon lisäksi myös esimerkiksi Harjavallan vanhan kirkon alttaria.

Palaa otsikoihin

Kastetaulu

Messukylän kirkon kastetaulu on neljän taulun muodostama maalauskokonaisuus. Teoksen on maalannut Annukka Laine. Kuva Hannu Jukola

Kastetaulu on neljän taulun muodostama maalauskokonaisuus, jonka  on maalannut Annukka Laine vuonna 2005. Triptyykin vasemman puoleiseen osaan on kuvattu enkeli lämpimän punaisessa aluspuvussa ja sinisessä päällysviitassa, ja oikean puoleisen osan enkelin vaatetuksen värit ovat päinvastaiset. Vasemmanpuoleinen enkeli on Gabriel ja oikeanpuoleinen enkeli Mikael.

Keskiosassa on ympyrä, jota reunustaa 12 kuusisakaraista kullanväristä tähteä.  Tähtiä on kiinnitetty myös muualle yönsiniselle taustalle ilman erityistä järjestystä. Kun seurakunnassa kastetaan lapsia, tauluun lisätään aina uusi tähti, johon on kirjoitettu lapsen nimi ja kasteen päivämäärä.

Triptyykin yläpuolelle on maalaus, jossa on  teksti ”Jumala on Sinut nimeltä kutsunut”. Taiteilijan mukaan teksti on Jesajan kirjan luvusta 43, jonka alkujakeissa Jumala, ihmisen Luoja, lupaa lunastaa ja kutsua nimeltä omakseen luomansa.

Palaa otsikoihin

Kirkkotekstiilit

Satavuotisjuhlaan hankittiin myös täydellinen kirkkotekstiilisarja messukasukoineen. Sarjan suunnitteli vanhojen kirkkotekstiilien henkeen peruskorjaustyön suunnittelija arkkitehti Seppo Rihlama. Kaukajärveläinen tekstiilityön opettaja Hilkka Lehtinen nypläsi tekstiilien pitsikoristeet muun ompelutyön ohella.

Palaa otsikoihin

Urut

Kuva Hannu Jukola

Urut sijaitsevat lehterillä kirkon  pääsisäänkäynnin päässä. Urkujen julkisivu eli fasadi edustaa romanttista Bror Axel Thulén -tyyliä.

Urut on valmistanut Urkurakentamo Tuomi vuonna 1979, ja ne ovat kirkon kolmannet urut. Uruissa on 24 äänikertaa, ja niiden sointi on barokkinen ja kaunis.

Sankarihautausmaa

Sankarihautausmaa sijaitsee Messukylän kirkon kupeessa Messukylän hautausmaan länsireunassa. Kirkolle päin katsottaessa oikealla puolella jonkin matkan päässä kulkee Messukylänkatu.

Hautausmaalle on haudattu kaikkiaan 84 sankarivainajaa, jotka kaatuivat sodassa vuosien 1939 ja 1945 välillä. Heidän hautakiviensä lisäksi hautausmaalla on muistolaatta 23 vainajalle, jotka on haudattu Messukylän hautausmaan alueelle omiin sukuhautoihinsa.

Sankarihautojen takana, niiden ja kirkon välissä, kohoaa matala muuri, jonka keskellä seisoo patsas nimeltään Aseveljen vala.

Aseveljen vala on kuvanveistäjä Richard Rautalinin tekemä pronssiveistos. Se on lähes 3 metriä korkea ja seisoo muuratulla graniittikivijalustalla, jolla  on korkeutta 1,7 metriä.

Hahmojen alle kiveen on hakattu seuraava teksti:
”Kesken jos kalpamme katkeaa
ja kentälle jäämmekin kerran,
täys’ onni on sen joka maataan saa
ees palvella hivenen verran.”

Richard Rautalin oli pirkanmaalainen kuvanveistäjä, joka muiden töiden ohella veisti viisi sankaripatsasta. Messukylän sankarimuistomerkki paljastettiin 1. päivänä joulukuuta vuonna 1946. Kerrotaan, että patsaan ihmismallina toimi taidemaalari Armas Rautio.