Uutiset 2020
Arjen uskonnollisuus kiinnittyy hiljaisuuteen, luontoon ja auttamiseen
Suomalaisten suhde uskontoon on moninaistunut 2000-luvulla. Eri sukupolvien tavat sitoutua kirkon jäsenyyteen ja toimintaan poikkeavat toisistaan. Tulokset käyvät ilmi Kirkon tutkimuskeskuksen Uskonto arjessa ja juhlassa -tutkimuksessa.
![Nainen on hiljentynyt syksyisen metsäkirkon penkillä.](files/22776/textsize/hiljentyminen5.jpg)
Uskonto arjessa ja juhlassa on osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosien 2016–2019 nelivuotiskertomusta. Sen mukaan suurimmat muutokset ovat nähtävissä erityisesti 1980- ja 1990-luvulla sekä 2000-luvun alussa syntyneissä, eli noin15–39-vuotiaissa.
Uskonnolliset identiteetit moninaistuvat
Maallistumisen ohella tapahtuu myös muunlaista uskonnollisuuden jäsentymistä. ”Uskovan” ja ”uskonnottoman” identiteetin ohella Suomesta löytyy likipitäen saman suuruiset määrät ihmisiä, joiden uskonnollinen identiteetti on monisävyisempi.
”Kulttuurikristityllä” tarkoitetaan henkilöä, joka arvostaa kristillistä perinnettä ja kiinnittyy siihen, vaikka ei välttämättä usko kaikkiin kristinuskon opetuksiin.
Vaikka uskonnottomien osuuden lisääntyminen on silmiinpistävintä nuorissa sukupolvissa, myös ”etsijöiden” kohdalla on nähtävissä kasvua. ”Etsijöille” on leimallista humanistinen ja liberaali suhde uskontoon sekä avoimuus erilaisille vaihtoehtoisille uskomuksille.
Millenniaaleista (1980-luvulla syntyneet, noin 30–39-vuotiaat) jopa vajaa kolmannes määritti identiteettinsä etsijäksi, kun muissa sukupolvissa vastaava osuus oli noin viidenneksen suuruinen.
Kokemuksellisuus kiinnostaa
![Vaeltava pari Kintulammen kesäisessä metsässä.](files/33637/textsize/Visit_Tampere_Kintulammi_vaeltava_parii_Laura_Vanzo-10.jpg)
Arjen uskonnollisuutta koskevat tutkimushavainnot osoittavat kokemuksellisuuden merkityksen.
Suomalaisten henkilökohtaisessa arjen uskonnollisuudessa painottuvat hiljaisuus ja luonto. Lähes puolet suomalaisista (43 %) katsoo pääsevänsä lähempään yhteyteen Jumalan tai jonkin korkeamman kanssa liikkumalla tai oleskelemalla luonnossa.
Noin puolet nimesi hengellisesti tai katsomuksellisesti merkittävän musiikkiteoksen ja noin kolmannes jonkin kirjan, jolla oli hengellistä merkitystä.
Neljännes suomalaisista kertoo rukoilevansa vähintään kerran viikossa ja kaikkiaan puolet suomalaisista vähintään kerran vuodessa. Kolmannes suomalaisista taas ei rukoile koskaan. Lisäksi yksityiseen rukouselämään liittyy osalla suomalaisista kristillinen tai muu meditaatio (15 %), jooga (11 %), hiljaisuuden retriitit (6 %) tai pyhiinvaellukset (4 %).
Alle 40-vuotialla korostuu omakohtainen harkinta kirkkoon sitoutumisessa
Paikkakunta, ikä ja sukupuoli vaikuttavat siihen, miten kirkollisiin toimituksiin kuten kasteeseen ja avioliittoon vihkimiseen suhtaudutaan.
![Aamukaste-tilaisuus. Pappi ilmeilee sylivauvalle.](files/36110/textsize/Aamukaste-2019.jpg)
Uskonnollista rituaalia pidettiin tärkeimpänä kuolemantapauksen yhteydessä: kaksi kolmesta suomalaisesta (68 %) piti sitä tärkeänä ja kirkon jäsenistä 82 prosenttia. Lapsen syntymän ja avioliiton solmimisen yhteydessä uskonnollista rituaalia piti tärkeänä kolme viidestä (60 %) suomalaisesta (kirkon jäsenistä 74 %).
Sunnuntaina levätään, harrastetaan ja kyläillään
Kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa, miten suomalaiset viettävät sunnuntaita ja juhlapyhiä. Valtaosa suomalaisista kertoo, että heidän sunnuntain viettoonsa kuuluu useimmiten (69 %) tai ainakin toisinaan (29 %) lepo.
Sunnuntain viettoon kuuluvat useimmiten myös ruoanlaitto (51 %), harrastukset (29 %) sekä kaupassakäynti (21 %). Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta (88 %) kyläilee sunnuntaisin useimmiten tai ainakin toisinaan. Eri ikäisten sunnuntainviettotavat vaihtelevat.
![Pappi asettaa messuvieraan käteen öylättiä.](files/21865/textsize/C7A0520.jpg)
Enemmistö suhtautuu avarasti muihin katsomuksiin
Vajaa kolmannes vastaajista (29 %) ajatteli, että uskonnot edustavat tärkeitä inhimillisiä arvoja huolimatta siitä, että ne perustuvat epätosiin uskomuksiin.
Neljäsosa (25 %) katsoi, että kaikki uskonnot ovat yhtä tosia ja ne opettavat pohjimmiltaan samaa ikuista totuutta. Noin joka seitsemäs (15 %) ajatteli, että vaikka monissa uskonnoissa on jossain määrin totuutta, täydellisimpänä totuuden voi löytää yhdestä uskonnosta.
Vähiten edustettuna oli uskonnollinen kanta, jonka mukaan totuus löytyy vain omasta uskonnosta muiden ollessa erehdystä (5 %). Kaikkia uskontoja vahingollisina erehdyksinä pitäviä oli heitäkin vain noin runsas kymmenesosa (12 %) suomalaisista.
Tutkimuksen ovat kirjoittaneet Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki sekä tutkijat Maarit Hytönen, Kimmo Ketola, Veli-Matti Salminen ja Jussi Sohlberg.
Nelivuotiskertomus julkaistaan sekä painettuna että sähköisenä kahdessa osassa.
Julkaisut voi ladata ilmaiseksi tutkimuskeskuksen verkkosivulta, ja molempia osia voi ostaa verkkokaupasta.
Tutkimusjulkaisua voi tilata alennettuun hintaan 22 € + postikulut 6. marraskuuta asti (norm. 32 €) osoitteesta tutkimustilaus@evl.fi.