Uutiset 2020
Muistomerkkien tarinat avautuvat Pyynikin kirkkopuiston verkkosivuilla
Pyynikin kirkkopuisto on ainutlaatuinen osa Tampereen historiaa. Kaupungin ensimmäiseen hautausmaahan on haudattu kaikki Tampereen ensimmäiset asukkaat. Haudattujen joukossa on niin työmiehiä kuin kaupungin merkkihenkilöitäkin. Vanhan hautausmaan muistomerkeistä ja haudatuista henkilöistä löytyy tietoa ja kuvia Pyynikin kirkkopuisto -sivustolta.
Tampereen vanha hautausmaa valmistui vuonna 1784 ja oli käytössä noin sadan vuoden ajan. Alueelle on haudattu tuhansia ihmisiä, haudat ovat vain ajan saatossa hävinneet.
Ensimmäisenä kirkkomaan haudattiin yhdeksänvuotias rengin tytär Ulrika. Hänen haudallaan ollut vaatimaton puinen muistomerkki, ja tieto hautapaikan sijainnista on kadonnut.
Alue oli hautausmaana aina 1880-luvulle Aleksanterin kirkon valmistumiseen asti. Tuona aikana Tampere kasvoi pienestä kylästä elinvoimaiseksi teollisuuskaupungiksi.
Vanhasta hautausmaasta tuli Pyynikin
kirkkopuisto, kun Kalevankankaan hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1880. Viimeinen hautaus vanhalle
hautausmaalle lienee tehty vuonna 1885, kun hautaus sukuhautoihin vielä sallittiin.
Muistomerkit kertovat ihmisistä...
Osaan hautojen historiaan voi tutustua
omatoimisesti Pyynikin kirkkopuisto -sivustolla. Sivustolle on koottu tietoja
45 hautapaikasta.
Sivustolla voi liikkua joko hautamuistomerkissä olevan nimen mukaan tai katsoa muistomerkin kuvaa ja tietoja kuvan takaa. Henkilöitä esittelevällä sivulla on aina myös kartta, josta näkee muistomerkin sijainnin.
Tiedot haudoista ja niiden sijainnista on koonnut Reijo Rinne. Hän on myös kuvannut hautamuistomerkeistä olevat kuvat ja luovuttanut ne Tampereen ev.lut. seurakuntien käyttöön. Sivuilla olevat rakennusten kuvat ja vanhat henkilökuvat ovat Reijo Rinteen lähteistä tai Vapriikin kuva-arkistosta.
... ja Tampereen historiasta
Hautakivistä voi lukea Tampereen historiaa, sillä Pyynikin kirkkopuistoon on haudattu Tampereen rakentajia käsityöläisistä tehtaiden omistajiin, ja se on monen tamperelaissuvun leposija. Hautamuistomerkeistä löytyy tuttuja tamperelaissukujen nimiä esimerkiksi Serlachius, Liljeroos ja Enqvist.
Muistomerkeistä näkee myös, miten kansainvälinen
paikka Tampere on 1800-luvulla ollut. Muistomerkeissä
on paljon saksalaisia, ruotsalaisia ja engalantilaisia nimiä.
Monissa hautakivissä on mainittu myös
vainajan ammatti tai asema. Kivien teksteistä löytyvät muun muassa pumpulitehtaan
työmies, värjäri, vaimo, äiti, kauppias, tehtaan työnjohtaja, opettaja, raatimies
ja pormestari.
Myös katovuodet näkyvät muistomerkeissä
Suuret katovuodet 1866–1868 näkyvät hurjasti kasvaneina hautamäärinä. Kun tavallisesti tuohon aikaan hautauksia oli 140 vuodessa, niin katovuosina hautauksien määrä nousi jopa 600:aan.
Muistomerkeistä näkyy perheiden lasten menehtyminen parin vuoden sisällä. Yhdesä haudassa on teksti”Tässä lepää Puuvillatehtaan työmies J. G. Nygrenin kuusi lasta.”
Puuristit ovat tuhoutuneet
Vanhimmat säilyneet muistomerkit ovat 1810-luvulta, ja vanhimmat säilyneet hautapaadet ovat 1830-luvulta, alkuaikojen puuristejä ei ole enää jäljellä. Muistolehtiä eli tangon päässä olevia rautaisia hautakylttejä on jäljellä enää kaksi, ja rautaristejä on pystyssä 7.
Hautausmaa on monipuolinen retkikohde
Puiston ensimmäiset puut olivat vuonna 1813 istutettuja koivuja. Alueella kasvaa muun muassa siperianlehtikuusia, jalavia, hopeapajuja ja lehmuksia. Puistossa on myös Suomen kookkain euroopanlehtikuusi, jonka ympärysmitta on viitisen metriä.
Pyynikin kirkkopuistossa järjestetään kesäisin hautausmaakierroksia, joita Tampereen kaupungin oppaat vetävät. Oppaat ovat perehtyneet perusteellisesti kirkkopuistoon, ja he kertovat hautoihin liittyviä tarinoita.
Verkkosivut: pyynikinkirkkopuisto.fi
Virve Jylhäsalo