Uutiset 2021
13.1.2021 14.17
Tampereen tuomiokirkon urut peruskorjataan
Tampereen tuomiokirkon pääurkujen peruskorjaus alkoi suunnitelman mukaan maanantaina 11. tammikuuta. Kunnostuksen aikana urkuja ei voi soittaa. Mahdolliset jumalanpalvelukset ja toimitukset hoidetaan sivu-uruilla ja muilla instrumenteilla.
![Mies urkupillien piirittämänä.](files/38941/textsize/pillitsisalla.jpg)
Urkurakentamo Veikko Virtasen toimitusjohtaja Heikki Autio. Kuva: Hannu Jukola
Remontti alkaa pillien poistamisella
Urkurakentamo Veikko Virtasen toimitusjohtaja Heikki Autio kertoo, että ensimmäinen työ on purkaa pillit, tarkastaa ja puhdistaa ne. – Täällä tehdään monta työtä yhtä aikaa, mutta suurin ja
ensimmäinen työ on purkaa pillit, tarkastaa ja puhdistaa ne. Soittopöydän
peruskorjaus tehdään aika lailla yhtä aikaa. Sen jälkeen korjataan nuo
ilmalaatikot, Autio viittaa.
Kaikkiaan pillejä on lähes 5000, mutta niistä vain pieni osa näkyy julkisivussa. Suurin osa niistä on lyijyn ja tinan seosta.
Työ kestää pääsiäisen yli, ja toukokuussa urut ovat käytettävissä uudessa loistossaan. Töissä huhkii viidestä seitsemään tekijää kerralla. Kustannuksiksi on arvioitu noin 200 000 euroa.
Kunnostusta valmisteltiin useita vuosia
Tuomiokirkko on valmistunut vuonna 1907. Ensimmäiset urut olivat kooltaan melko vaatimattomat ja ominaisuuksiltaan varsin pienet. Kangasalan Urkutehdas rakensi soittimen uudelleen vuosina 1928–1929 käyttäen hyväksi alkuperäisiä materiaaleja. Soittimen suunnitteli Tampereen Vanhan kirkon urkuri Aarne Wegelius. Arkkitehti Lars Sonck oli suunnitellut alkuperäisen julkisivun, joka on edelleen lähes tuossa asussaan.
Urkuja on huollettu matkan varrella, ja pienet soittopalkeet on vaihdettu 1990-luvulla. Näin isoa kunnostusta ei kuitenkaan ole tehty koko niiden olemassaolon aikana, eli yli 90 vuoteen.
![Kaksi ihmistä tutkii urkupillien partoja.](files/38942/textsize/parrat_jaljet.jpg)
Monet sukupolvet ovat jättäneet sormenjälkiään pilleihin, ja vahtimestari Heidi Heiskanen on huomannut niiden kiinnostavan kovasti kirkossa kävijöitä. Ohueen metallipintaan hapettuneiden jälkien poistaminen kuuluu kunnostajien ammattityöhön, kertoo Heikki Autio. Kuva: Hannu Jukola
Kanttori Esa Toivola huomauttaa, että Tuomiokirkon urut ovat tunnetut ympäri Suomea musiikin asiantuntijoiden ja myös innokkaiden harrastajien keskuudessa.
– Monet Tuomiokirkossa olleet suuret yleisötilaisuudet, kuten elokuvamusiikin konsertti ja mykkäelokuvaesitykset, ovat osoittaneet, että vaikka kyseessä on historiallinen soitin, se on suorastaan erinomaisesti nykypäivän vaatimuksia palveleva eikä pelkkä museoesine.
Asta Kettunen
Lisää aiheesta Silta-lehden artikkelista Tuomiokirkon urut uuteen loistoon