Pispalan kirkko
Historia
Kirkkosali

Pispalan kirkon sisätilaa hallitsevat puinen keskiaikainen ristiinnaulitunkuva ja taidokkain puuleikkauksin koristeltu saarnastuoli, Kumpikin esine on peräisin muinaisessa Harjun kappelikirkossa, joka rakennettiin noin vuonna 1639 (1639-1858).
Kirkkosalin kalustus on rakennettu irtokalusteilla, minkä ansiosta se muuntuu aina järjestettävän tilaisuuden mukaan. Kohtuullinen akustiikka luo mahdollisuuden musiikin käyttöön jumalanpalveluksissa ja konserteissa. Kirkossa on 330 istumapaikkaa.
Alttaritaulut
Alttaritaulu 1 – Kaikkivaltias

Taiteilijan mukaan keskiosan Kristus Kaikkivaltiasta ympäröivät 12 tähteä kuvastavat opetuslapsia sekä Israelin 12:ta sukukuntaa. Kulmien neljä tähteä ovat puolestaan neljä evankelistaa: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. A ja O ovat kreikan kirjaimet Alfa ja Omega eli symboloivat alkua ja loppua. Vasemmanpuoleinen enkeli on Mikael ja oikeanpuoleinen Gabriel. Kristuksen ympärillä olevat pienet peilinpalat symboloivat Pyhää Kolminaisuutta.
Alttaritaulu 2: Immanuel – Jumala kanssamme

Saarnatuolin taakse ripustettu Immanuel – Jumala kanssamme on Annukka Laineen vuonna 2005 valmistunut öljyvärimaalaus. Ensimmäisenä adventtina maalaus otetaan seinältä ja sijoitetaan alttaritriptyykin keskelle sinisävyisen Kaikkivaltiaan tilalle. Samalla triptyykin sinisävyiset sivutaulut käännetään ympäri ja niiden kääntöpuolella olevat maalaukset otetaan esiin. Tämä kokonaisuus on paikoillaan loppiaiseen saakka, jolloin se vaihdetaan jälleen sinisävyiseen asuun.
Krusifiksi

Krusifiksin alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Sen on arveltu
olevan saksalaista käsityötä ja päätyneen Suomeen kenties joskus 1600-luvun
alkupuolella sotasaaliina 30-vuotisesta sodasta. Toisaalta on arveltu, että
saksalaisvaikutteisesta tyylistä huolimatta se olisikin tehty Suomessa,
mahdollisesti myöhäiskeskiajalla.
Saarnatuoli

Saarnatuolin päällä on puinen katos, jonka pohja on myös peräisin Harjun vanhasta kirkosta. Katoksen eli baldakiinin on suunnitellut arkkitehti Erkki Kartano.
Urut
Pispalan kirkko sai uudet urut vuonna 2011. Urut vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtina 27.11.2011. Martti Porthanin urkurakentamon toteuttamat urut ovat Gottfried Silbermann -tyyliurut. Ne ovat Tampereen ensimmäiset barokkiurut ja soveltuvat erityisen hyvin barokkiajan musiikin soittamiseen. Uruissa on 24 äänikertaa, jotka on jaettu kahdelle sormiolle ja jalkiolle.
Remontit

Kirkkoon ja seurakuntataloon on tehty ulkoremontti vuosina 1996-1997.Kirkkorakennuksen ja seurakuntatalon peruskorjausremontti aloitettiin vuonna 2017, ja piispa Matti Repo siunasi uudistetun kirkon uudelleen käyttöön loppiaisena 6. tammikuuta vuonna 2019.
Uudistuksessa kokonaisuuteen sovitettiin muun muassa uusi monitoimitila Akvaario, joka sitoo seurakuntatalon ja kirkkosalin tyylikkäästi yhteen.
Pispalan kirkon uudistuneissa tiloissa toimivat muun muassa diakonian avoin olohuone, nuorten aikuisten Varikko-yhteisö ja nuorten olkkari Pirkko.
Pispalan lähetyskynttelikön tarinaa
Vuosi 1968 muistetaan Martin Luther Kingin ja Robert Kennedyn murhista ja täällä lähempänä Harjun kirkon palosta. Kirkossa tapahtui toki muutakin.
Harjun kirkkoherra Erkki Malkavaara yhdessä puolisonsa Tuija Malkavaaran kanssa pääsi tutustumaan Kirkkojen maailmanneuvoston Uppsalan yleiskokoukseen kesällä 1968. Valtavan tuomiokirkon perällä oli uutuus, suuri kynttelikkö. Erkki muistelee kirjassaan Kirkko tulessa ja herra marjassa: ”Kynttilöin valaistu maapallo oli minulle merkki: tällainen on saatava Pispalan uuteen kirkkoon. Kynttelikkö paloi väsymättä.”
Malkavaarat olivat mukana kahdessa konsertissa. Muistelut jatkuvat: ”Ensin oli kitarakonsertti ja sitten jazzkonsertti. Tuomiokirkkoon mahtui sisään 4 000 kuulijaa, ja ulkopuolelle jäi runsaasti osallistujia. Konsertti oli järjestetty murhatun Martin Luther Kingin muistoksi, hänen oli näet pitänyt saarnata tässä juhlassa. Sävelkulku oli riipaiseva, riitasoinnut toivat tuskan ja ikään kuulijan lähelle.”
Uppsalan kokemus ei unohtunut, ja kun kolmen vuoden päästä 22.8.1971 Pispalan kirkko vihittiin, oli siellä maapallon muotoinen lähetyskynttelikkö valmiina. Sen oli takonut Pelastusarmeijan brigadööri Antti Virta. Mitä todennäköisimmin Pispalan lähetysmaapallo on Suomen ensimmäisiä, ellei jopa ensimmäinen!
Harjun ja Pirkkalan papit tekivät opintoretken Ruotsiin kevättalvella 2019. Uppsalan tuomiokirkossakin poikettiin ja nähtiin nyt omin silmin ”se alkuperäinen”.
Kirkon remontin alta lähetyskynttelikkö siirrettiin
varastoon odottamaan parempia aikoja. Nyt se on palannut Pispalan kirkkoon
uusien urkujen turvalliseen huomaan. Kuinka paljon kynttelikkö onkaan ehtinyt tuottaa lähetystyölle rahaa 46 vuoden aikana?
Jukka-Pekka Ruusukallio