Keltainen suorakaiteen muotoinen matala rakennus on kuvattu rakennuksen päädystä, rakennuksen edessä on asfaltoitu piha ja muutamia vihreitä pensaita.
Pispalan kirkko. Kuva Hannu Jukola

Pispalan kirkko

Pispalan valtatie 16, 33250 Tampere
p. 050 320 6331
Avoinna toiminnan mukaan

Pispalan kirkko on suojelun arvoinen kohde, hieno kokonaisuus kahdelta erilaiselta rakennushistorialliselta aikakaudelta. Rakennus, jossa pispalalaiset ovat päässeet ripille, menneet naimisiin ja käyneet jumalanpalveluksissa.

Pispalan kirkosta on tehty yhdeksän kuvailutulkattua kohdetta  muun muassa sanakartta, maalaukset, saarnatuoli ja krusifiksi. Pispalan kirkon kuvailutulkkeet.


Pispalan kirkko


Historia

Pispalan kirkko rakennettiin seurakuntatalon yhteyteen vuonna 1971. Kun Pispalan puinen kirkko oli palanut vuonna 1968, päätettiin uusi kirkko rakentaa arkkitehti Bertel Strömmerin piirtämän seurakuntatalon laajennukseksi.  Seurakuntatalo on rakennettu vuonna 1949.

Kirkkosali

Kirkkosali on avara, korkea ja epäsymmetrinen tila, jonka oikealla puolella sijaitsevat urut.
Pispalan kirkon kirkkosali. Kuva Hannu Jukola

Pispalan kirkon sisätilaa hallitsevat puinen keskiaikainen ristiinnaulitunkuva ja taidokkain puuleikkauksin koristeltu saarnastuoli,  Kumpikin esine on peräisin muinaisessa Harjun kappelikirkossa, joka rakennettiin noin vuonna 1639 (1639-1858).

Kirkkosalin kalustus on rakennettu irtokalusteilla, minkä ansiosta se muuntuu aina järjestettävän tilaisuuden mukaan. Kohtuullinen akustiikka luo mahdollisuuden musiikin käyttöön jumalanpalveluksissa ja konserteissa. Kirkossa on 330 istumapaikkaa.

Alttaritaulut

Pispalan kirkossa on kaksi eri alttaritaulua, joista Kaikkivaltias on esillä suurimman osan kirkkovuotta, kun taas Immanuel – Jumala on kanssamme on esillä ensimmäisestä adventista loppiaiseen.

Alttaritaulu 1 – Kaikkivaltias

Teos on triptyykki eli muodostuu kolmesta mosaiikkimaisesta maalauksesta: lähes neliönmuotoisesta keskiosasta ja suorakaiteen muotoisista sivuosista keskiosan molemmin puolin. 
Teos muodostuu kolmesta mosiikkimaisesta maalauksesta: Kristuksen kasvokuva on yönsinisen maalauksen keskellä ja molemmilla puolilla on maalaus sivulta kuvatuista peilikuvana kuvatuista enkeleistä.
Pispalan kirkon alttaritaulu 1: Kaikkivaltias on triptyykki eli muodostuu kolmesta mosaiikkimaisesta maalauksesta. Teos on Annukka Laineen maalama. Kuva Hannu Jukola
Kaikkivaltias on Annukka Laineen öljymaalaus vuodelta 2005. Teos on triptyykki eli muodostuu kolmesta maalauksesta. Vaatteet, siivet ja sädekehä on maalattu mosaiikkitekniikalla, kun taas kasvoissa, hiuksissa ja käsissä pinta on yhtenäinen.

Taiteilijan mukaan keskiosan Kristus Kaikkivaltiasta ympäröivät 12 tähteä kuvastavat opetuslapsia sekä Israelin 12:ta sukukuntaa. Kulmien neljä tähteä ovat puolestaan neljä evankelistaa: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. A ja O ovat kreikan kirjaimet Alfa ja Omega eli symboloivat alkua ja loppua. Vasemmanpuoleinen enkeli on Mikael ja oikeanpuoleinen Gabriel. Kristuksen ympärillä olevat pienet peilinpalat symboloivat Pyhää Kolminaisuutta.

Alttaritaulu 2: Immanuel – Jumala kanssamme

Kasvokuva naisesta ja hänen poskeaan vasten painautuneesta lapsesta, joka on kietonut kätensä naisen kaulan ympärille.
Pispan kirkon toinen alttaritaulu Immanuel – Jumala kanssamme. Teos Annukka Laine. Kuva Hannu Jukola

Saarnatuolin taakse ripustettu Immanuel – Jumala kanssamme on Annukka Laineen vuonna 2005 valmistunut öljyvärimaalaus. Ensimmäisenä adventtina maalaus otetaan seinältä ja sijoitetaan alttaritriptyykin keskelle sinisävyisen Kaikkivaltiaan tilalle. Samalla triptyykin sinisävyiset sivutaulut käännetään ympäri ja niiden kääntöpuolella olevat maalaukset otetaan esiin. Tämä kokonaisuus on paikoillaan loppiaiseen saakka, jolloin se vaihdetaan jälleen sinisävyiseen asuun.

Krusifiksi

Koristeellinen puusta veistetty krusifiksi.
Pispalan kirkon vanha puukrusifiksi. Kuva Hannu Jukola
Krusifiksi kuuluu saarnatuolin ohella Pispalan kirkon vanhimpaan esineistöön. Se on peräisin muinaisessa Harjun kappelikirkossa.

Krusifiksi on noin kaksi metriä korkea ja 1,5 metriä leveä. Veistos on tehty kokonaan puusta ja kainaloiden kohdalla kulkevista pystysaumoista päätellen se on koottu kolmesta osasta.

Krusifiksin alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Sen on arveltu olevan saksalaista käsityötä ja päätyneen Suomeen kenties joskus 1600-luvun alkupuolella sotasaaliina 30-vuotisesta sodasta. Toisaalta on arveltu, että saksalaisvaikutteisesta tyylistä huolimatta se olisikin tehty Suomessa, mahdollisesti myöhäiskeskiajalla.

Saarnatuoli

Renesanssityylinen taidokkain puuleikkauksin ja pääosin kasviaiheisin ornamentein koristeltu saarnatuoli on valmistettu puusta.
Pispalan kirkon renesanssityylinen saarnatuoli on valmistettu puusta. Kuva Hannu Jukola
Noin 170 senttimetriä korkea saarnatuoli on valmistettu puusta, ja se edustaa tyyliltään 1600-luvun alkupuoliskon renesanssityyliä.

Muutaman kilometrin päässä nykyisestä Pispalan kirkosta sijaitsi Harjun vanha kappelikirkko, jonka saarnatuolista oli säilynyt kolme sivupeiliä, jotka taiteilija Oskari Niemi entisöi. Näiden kolmen sivupeilin mallin mukaan valmistettiin kaksi uutta sivupeiliä, ja näistä yhdessä rakennettiin nykyinen saarnatuoli.

Saarnatuolin päällä on puinen katos, jonka pohja on myös peräisin Harjun vanhasta kirkosta. Katoksen eli baldakiinin on suunnitellut arkkitehti Erkki Kartano.

Urut

Pispalan kirkko sai uudet urut vuonna 2011. Urut vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtina 27.11.2011. Martti Porthanin urkurakentamon toteuttamat urut ovat Gottfried Silbermann -tyyliurut. Ne ovat Tampereen ensimmäiset barokkiurut ja soveltuvat erityisen hyvin barokkiajan musiikin soittamiseen. Uruissa on 24 äänikertaa, jotka on jaettu kahdelle sormiolle ja jalkiolle.

Remontit

Pispalan kirkon uudessa aulassa on upouudet sohvat ja pöytäryhmät. Lasi erottaa tilan kirkkosalista.
Kirkon takaseinän takana on Akvaarioksi kutsuttu tila. Kuva Hannu Jukola

Kirkkoon ja seurakuntataloon on tehty ulkoremontti vuosina 1996-1997.Kirkkorakennuksen ja seurakuntatalon peruskorjausremontti aloitettiin vuonna 2017, ja piispa Matti Repo siunasi uudistetun kirkon uudelleen käyttöön loppiaisena 6. tammikuuta vuonna 2019. 

Uudistuksessa kokonaisuuteen sovitettiin muun muassa uusi monitoimitila Akvaario, joka sitoo seurakuntatalon ja kirkkosalin tyylikkäästi yhteen. 

Pispalan kirkon uudistuneissa tiloissa toimivat muun muassa diakonian avoin olohuone, nuorten aikuisten Varikko-yhteisö ja nuorten olkkari Pirkko.


Pispalan lä­he­tys­kynt­te­li­kön tarinaa

Vuosi 1968 muistetaan Martin Luther Kingin ja Robert Kennedyn murhista ja täällä lähempänä Harjun kirkon palosta. Kirkossa tapahtui toki muutakin.

Harjun kirkkoherra Erkki Malkavaara yhdessä puolisonsa Tuija Malkavaaran kanssa pääsi tutustumaan Kirkkojen maailmanneuvoston Uppsalan yleiskokoukseen kesällä 1968. Valtavan tuomiokirkon perällä oli uutuus, suuri kynttelikkö. Erkki muistelee kirjassaan Kirkko tulessa ja herra marjassa: ”Kynttilöin valaistu maapallo oli minulle merkki: tällainen on saatava Pispalan uuteen kirkkoon.  Kynttelikkö paloi väsymättä.”

Malkavaarat olivat mukana kahdessa konsertissa. Muistelut jatkuvat: ”Ensin oli kitarakonsertti ja sitten jazzkonsertti. Tuomiokirkkoon mahtui sisään 4 000 kuulijaa, ja ulkopuolelle jäi runsaasti osallistujia. Konsertti oli järjestetty murhatun Martin Luther Kingin muistoksi, hänen oli näet pitänyt saarnata tässä juhlassa. Sävelkulku oli riipaiseva, riitasoinnut toivat tuskan ja ikään kuulijan lähelle.”

Uppsalan kokemus ei unohtunut, ja kun kolmen vuoden päästä 22.8.1971 Pispalan kirkko vihittiin, oli siellä maapallon muotoinen lähetyskynttelikkö valmiina. Sen oli takonut Pelastusarmeijan brigadööri Antti Virta. Mitä todennäköisimmin Pispalan lähetysmaapallo on Suomen ensimmäisiä, ellei jopa ensimmäinen!

Harjun ja Pirkkalan papit tekivät opintoretken Ruotsiin kevättalvella 2019. Uppsalan tuomiokirkossakin poikettiin ja nähtiin nyt omin silmin ”se alkuperäinen”.

Kirkon remontin alta lähetyskynttelikkö siirrettiin varastoon odottamaan parempia aikoja. Nyt se on palannut Pispalan kirkkoon uusien urkujen turvalliseen huomaan. Kuinka paljon kynttelikkö onkaan ehtinyt  tuottaa lähetystyölle rahaa 46 vuoden aikana?

Jukka-Pekka Ruusukallio


Tapahtumia

Juhani Lindellin akvarelleja Pispalan kirkontuvalla su 16.2.2025 klo 0 - la 15.3.2025 klo 0Pispalan kirkko Näyttely on myyntinäyttely ja töiden hinnasta 50% lahjoitetaan Yh­teis­vas­tuu­ke­räyk­sel­le.

Hengellinen tilaisuusHengellinen tilaisuus KohtauspaikkaKohtauspaikka RetriittiRetriitti

Lepoa luonnosta kävely ti 25.2.2025 klo 10-11Pispalan kirkko

Hengellinen tilaisuusHengellinen tilaisuus KohtauspaikkaKohtauspaikka RetriittiRetriitti
KohtauspaikkaKohtauspaikka

Yhteisöruokailu ti 25.2.2025 klo 11-12.30Pispalan kirkko

KohtauspaikkaKohtauspaikka
Hengellinen tilaisuusHengellinen tilaisuus MusiikkiMusiikki

Jaakko Löytty 70 vuotta ti 25.2.2025 klo 18Pispalan kirkko Sii­onin­vir­si­seu­rat Pispalan kirkolla

Hengellinen tilaisuusHengellinen tilaisuus MusiikkiMusiikki
JumalanpalvelusJumalanpalvelus

Messu su 2.3.2025 klo 11Pispalan kirkko

JumalanpalvelusJumalanpalvelus
JumalanpalvelusJumalanpalvelus Näytetään verkossaNäytetään verkossa

Varikkomessu su 2.3.2025 klo 17-18.30Pispalan kirkko Uuden Verson messu Pispalan kirkolla

JumalanpalvelusJumalanpalvelus Näytetään verkossaNäytetään verkossa
KohtauspaikkaKohtauspaikka

Yhteisöruokailu ti 4.3.2025 klo 11-12.30Pispalan kirkko

KohtauspaikkaKohtauspaikka
KohtauspaikkaKohtauspaikka

Tavallinen tiistai ”töirej jälkee tai muutev vaa” ti 4.3.2025 klo 17-20Pispalan kirkko

KohtauspaikkaKohtauspaikka
Hengellinen tilaisuusHengellinen tilaisuus Kurssi tai luentoKurssi tai luento PienryhmätPienryhmät LähetystyöLähetystyö

Namibia opintopiiri ti 4.3.2025 klo 18Pispalan kirkko Tietoa Namibian historiasta, lähetystyöstä ja kirkon tilanteesta

Hengellinen tilaisuusHengellinen tilaisuus Kurssi tai luentoKurssi tai luento PienryhmätPienryhmät LähetystyöLähetystyö
KohtauspaikkaKohtauspaikka KonserttiKonsertti

Kulttuuria kirkolla la 8.3.2025 klo 15Pispalan kirkko

KohtauspaikkaKohtauspaikka KonserttiKonsertti